Kristus nousi kuolleista! Totisesti nousi!

Tämä pääsiäinen juhlitaan minimaalisin ulkoisin elein. Sairaus pysyy yhä, pitää otteessaan.

Öisiä runoja:

Nämä taistelut käydään öisin
Ojennan käteni mutta en tavoita ketään
Jolle voisin kertoa sen kaiken
Katson silmät kiinni sisäiseen yötaivaaseeni
Sen mahdollisiin asuttuihin planeettoihin
joissa puhutaan outoja kieliä jotka kuulostavat huminalta ja vaimeilta kelloilta kaukaa ulapalta
Minulla on tunti aikaa kunnes lakkaan olemasta
eikä valoni ehdi koskaan perille

...

Päiväkirjalle kerron
että eipä tässä mitään erityistä
Valehtelen ettei mitään
sellaista jota en jaksaisi

Mietin kiertoteitä ilmaisuille
- kyyneleet vuotavat kasvoille
- kurkkua kuristaa
- ahdistus painaa rintaa

Odotan pääskysiä, ne ovat niin kevyitä.

Pääsin Suurella viikolla kirkkoon kahdesti ystävien kyydillä, yleiseen sairaanvoiteluun ja Kristuksen hautauspalvelukseen. Kuvat otettu pyörätuolista käsin.

Ma unistan sellest hetkest, kui minu samm on vaba ja ilma valuta.